Nyt on vihdoin tänne blogin puolelle aika päivittää meijän huikeeta reissua tuonne toiselle puolelle amerikan tannerta, mikä oli aivan huippu. Ei sanat riitä kuinka monta upeeta ja sanattomaksi vetävää paikkaa me seittemän päivän aikana nähtiin, kurvaa ehdottomasti yhdeksi mun au pair vuoden kohokohdista. Kirjottelen ja lisään kuvia tänne nyt kolmesta ekasta päivästä, koska no meillähän kävi semmonen juttu että oltiin hieman innokkaina kuvaamassa uusissa paikoissa matkavideoita joten kolmen päivän jälkeen oli 8GB:n muistikortti täynnä :D eli toinen puoli on Jennillä ja ideoita otetaan vastaan kuinka saadaan lähetettyä ne ilmatteeks toisillemme netin välityksellä ! Ja saattaapi olla tosi yksityiskohtaista mutta tästä jää myös muisto itelle.



Maanantaina pakkasin aamu kasin ajoissa kaikki kimpsut ja kampsut matkaan ja kävelin, junailin, ferryilin ja metroilin carry-onin ja käsilaukun kans Port Authority bussiterminaaliin, josta mun bussi lähti Bostoniin kympin maissa. Toivoin salaa että supisuomalaisena viereen jäisi tyhjä tila ja saisin nukkua jalat suorina kertynyttä univelkaa pois mutta mitä vielä. Viereen tupsahti espanjalaisisä ja eteen istui ranskalaisperhe, heihei unille siis. Ja ranskalaisille olisin antanut matkan jälkeen viiden tähden turistimerkin, jokaisesta New Yorkin liikennekyltistä he räpsäsivät kuvan ! Bostoniin saavuttiin kolmen aikoihin ja tapasin matkaseuralaisen metrossa, josta lähdettiin suoraan Boston Logan-lentoasemalle. Pienet ilontanssit sai heittää siinä kohtaa kun kaksi lentämistä pelkäävää sai vaihdettua lippunsa vierekkäisiin paikkoihiin, juhuu. Fiilis oli korkeella myös turvatarkastuksen jälkeen kun ymmärrettiin että tästä se lähtee !
Lento kohti Los Angelesia lähti kasin paikkeilla ja melkein koko kuuden tunnin piti istua turvavyö kiinnitettynä sen pirun turbulenssin takia. Perille päästiin paikallista aikaa keskiyöllä, haettiin laukut, soiteltiin hotellilta pick-upia ja ihasteltiin palmun täyteistä maisemaa sekä lämmintä ilmaa. On aina omalla tavallaan eksoottinen fiilis astua koneesta pihalle uuteen kaupunkiin. Noh, kuitenkin kyyti saapui ja mukava miekkonen kuljetti meidät ensin 7/11 kautta hotelliin, joka sijaitsi jossakin downtownissa ja kuului Best Western-ketjuun, ihan ookoo sellainen. Parin tunnin yöunien jälkeen suljettiin taas matkalaukut ja ennen seittemää odoteltiin tulevien matkaseuralaisten kanssa oppaita saapuvaksi. Päästiin/vallattiin bussin takapenkki ja matka kohti Las Vegasia alkoi.






Ajettiin Californian osavaltiosta Nevadaan ja maisema täyttyi yleensä kaktuksista, vuorista ja asuttamattomasta maaperästä. Pysähdyttiin Fashion Outleteilla Nevadan puolella ja asteita siellä oli reippaasti yli 35. Bussissa köröteltiin kokonaisuudessaan jtn 6 tuntia ja iltapäivällä saavuttiin Las Vegasiin. Se on kyllä kaupunki keskellä ei mitään, mutta aivan uskomaton sellainen. Yövyttiin Stratosphere-nimisessä casino-hotellissa ja iltakuudelta osallistuttiin Las Vegas night tourille. Tourin oppaana toimi asiansa osaava mies, jota me kutsuttiin valopääksi johtuen siitä että hän johti joukkua valokepillä lipun sijaan, liput on kuulemma ihan old school meininkiä. Jos Vegas sai haukkomaan henkeä jo päivän valossa, niin kaikki oli kaksin kauniimpaa iltavalaistuksessa. Käveltiin neljän casinon läpi, nähtiin tulishow The Miragen edustalla, käveltiin ympäri city hallia, jossa katto oli kuin oikea taivas ja nähtiin upea dowtown sekä krhm aivan ylihyvän näkösiä miehiä. Nyt kuvat puhukoon puolestaan !
 |
| Meidän hotelli |
 |
| Luxorin sisällä |
 |
| Luxor ulkoa |
 |
| New York, New York |
 |
| Excalibur, kaikkien prinsessojen unelma ! |
Hotellille tultiin ennen puolta yötä mutta nopeasti nukahdettiin sillä aamulla odotti taas aikainen aamuherätys. Keskiviikkona kello viisi nollanolla starttasi bussi kohti Grand Canyonia ja me köyhinä au pairena valittiin halvempi reitti, eli south rim. Sinne matka kesti melkein viisi tuntia, itse Canyonia kuvailtiin tunnin verran, käytiin mäkkärissä lounaalla ja ajettiin sama matka takaisin. Mutta se näkymä mikä sieltä avautui, oli jotain aivan uskomattoman kaunista ! Ja hei, me käytettiin se aika super tehokkaasti eli kuvia turisteista löyty kameran rullalta enemmän kuin laki sallii, tännekin niitä pari piti laittaa todisteena siitä että siellä myö ollaan oltu ...
Ennen Arizonan osavaltion jättämistä käytiin vielä katsastamassa Hoover Dam, joka on pato Coloradojoessa. Tuo joki on kuulemma elintärkeä Kalifornian ja Nevadan ihmisille ! Ja asteita sielläkin lähemmäks +37, käveltiin pihalla varmaan pari kymmentä minuuttia ja onnistuin vähän polttamaan olkapäitäni, oi aurinko ...
Hoover Damilta ajettiin suoraan hotellille ja päätettiin omatoimisesti lähteä metsästämään Las Vegas-kylttiä. Pienen sähellyksen jälkeen saatiin ilmainen bussikyyti kyltille ja kyltin edessä oli parin kymmenen metrin jono ja me liityttiin häntäpäähän. Oli sekin niin hieno ja must see jos Vegasiin asti pääsee. Nähtiin kaksi hääparia kuvaajajoukkoineen, oikein Vegasin tuntua ! Kyltin jälkeen käveltiin Panda Expressiin ja Las Vegas Boulevardia pitkin käveltiin pitkän matkaa vain kuvaten ja ihastellen, joka puolella oli niin kaunista ja puhdasta.
Napattiin yksi viimeisimmistä busseista takaisin hotelliin ja aamupala haettiin lähimmästä Walgreensista. Hotellilla heitettiin laukut huoneeseen ja casinojen läpi suunnattiin itse torniin, jonne hotellin asiakkaina päästiin ilmaiseksi. Näkymät oli aika upeat jälleen kerran.
Ja siihen loppuvatkin mun kuvat mutta tarinaa en vielä lopeta.
Torstai-aamuna saatiin nukkua hieman myöhempään, bussi lähti vasta 6.30. Pysähdyttiin Ethel M. suklaatehtaassa ja kateltiin kaktuksia siinä lähistöllä. Seuraava pysäkki oli kiinalainen buffet-paikka mutta epäkiinalaisina mentiin Paneraan aamupalalle. Tuntien bussissa istumisen jälkeen päästiin tsekkaamaan Tanger Outlets, eli outlet mall, joka oli aika pieni mutta jotain kivaa sieltäkin lähti mukaan. Sieltä ajettiin suoraan takaisin Los Angelesiin ja hotelliin, joka oli edellisen yön majapaikkaan verrattuna aivan hirveä. Ja alue samoten. Siellä ei paljon tarvinnut kuvailla ja nyt odottelenkin Jenniltä lisää kuvia niin stoori saa jatkua.
Meidän tour oli siis taketours:n kautta otettu halpamatka ja tiedossa oli että se on puoliksi englantilainen ja puoliksi kiinalainen. Faktahan oli se että meitä bussissa oli 54, neljä muuta mun ja Jennin lisäksi oli eurooppalaisia, muut sitten kiinalaisia. Ohjeet ja kaikki tarkemmat infot oli aina ensin kiinaksi, sitten englanniksi. Meistä pidettiin tosi hyvin huolta mutta ajoittain oltiin joukon ulkopuoliset luonnollisesti. Järki olisi mennyt jos yksin tuolla olisi ollut mutta onneksi suomiläppä pelasti, sai nauraa kyyneleet silmissä ja pidettiin tunnelmaa korkealla. Ajoittain iski epätoivo kun dinner piti löytää paikasta, jossa näki vain kiinalaisia kirjaimia. Mutta nautittiin joka hetkestä ja Las Vegas oli tuohon asti vienyt sydämen täysin !
Mutta matka jatkuu ...
To be continued ...
 |
| Ihan favoriitti kuva, blondit Canyonilla <3 |