There are so many beautiful reasons to be thankful !

"When you're thankful for what you have, you are always rewarded with more. Try to stay positive & things will get better."

Ennen tänne tuloa tiesin että kun täällä vietetään thanksgivingiä niin haluan myös itse listata asioita, joista olen kiitollinen. Täällä eläessä on ennen itsestäänselvyyksistä tullut kiitollisuuden aiheita ja elämässä on niin paljon mistä olla kiitollinen. Koska kaikki ei todellakaan ole itsestäänselvää. Olen kiitollinen/I'm thankful for ...

☆ Perhe, suku ja ystävät. 

Elämän suola, ikuiset tukipilarit, kantava voima, johon voi aina luottaa. Ne ne on !

Family comes first, aina ja ikuisesti. Tiina, Topi, äiti ja iskä <3

Perheen merkityksestä on turha kiistellä, se on number one mulle. Jokainen näistä neljästä tuo karvakasa mukaan laskettuna omistaa paikan niin syvällä sydämessä ettei kukaan. On vaikeaa olla erossa ja välillä pohdin että miksi teen tämän itselleni ja äitille ja iskälle ja Tiinalle mutta se mikä ei tapa se vahvistaa ! Enään 79 päivää niin näen elämäni tärkeimmät ihmiset taas :')

Nyt tän kuvan uskaltaa tänne jo laittaa :D
Suku on pahin eiku ... Kuvassa hymyilee niin monta nauravaa ja rakasta nassua, ettei ole tottakaan. Näiden ihmisten seura saa AINA niin hyvälle tuulelle enkä oo aiemmin tavannut yhtä hiljaisia ja vakavia ihmisiä kuin nämä tässä ;) Jokainen on oma palansa tässä palapelissä ja aina on ihan mielenvikast läppändeerust kun tämä porukka kokoontuu mutta haittaakse, no ei !

Tässä on vain toinen suku, aivan yhtä rakkaat ihmiset löytyy äidin puolelta, Oulusta, Siilinjärveltä ja Perhosta <3
Yleisesti ottaen olen kiitollinen serkuista, kummeista, tädeistä, sedistä, mummoista ja tutasta sekä sukuun tulleista :) ps. Kiitos Marja ja Vesku sekä Elina ihanista viesteistä tänään, saitte hymyn huulille !

Melkeinpä tasan vuosi sitten meistä tuli me neljä vaikka osan kaksi näistä oon tuntenut paljon pidempään. Ollaan koettu niin paljon yhessä, parhaimmat muistot, naurukohtaukset, baari-illat, maakuntamatkailut, illanvietot ja yölliset seikkailut on ehdottomasti seikkailtu teidän käsikynkässä. Vaikka meistä puolet on tällä mantereella ja puolet suomessa, ei atlanttikaan estä yhteydenpitoa, sillä tämä ystävyyssuhde näihin ihmisiin on kiven kova ja se kestää. Jos kaatuu niin joku ottaa vastaan tai sitten kaadutaan yhdessä ja noustaan pystyyn kun ollaan ensin naurettu vatsat kipeiksi. Kelle voi kertoa kun iskee järkyttävä koti-ikävä tai on muuten vaan huono fiilis ? Kuka pitää sun puolia kun omat voimat ei riitä ? Kuka saa sut nauramaan vaikka silmät on punaisina itkemisestä ? Kuka pitää sun hiuksista kiinni kun on järkyttävän huono olo ja oksettaa ? Kelle voi soittaa keskellä yötä jos ei uni tuu ja pelottaa ? Vastaus on: näille kolmelle :)
KIITOS !

Family isn't always blood. It's the people in your life who want you in theirs. The ones who accept you for who you are. The ones who would do anything to see you smile & who LOVE YOU no matter what. Jenni, Kaisa ja Viivi <3

Kuvassa nauraa kummitädin söpöliini V, jonka kuvan katsomisesta saa aivan uudenlaisen potkun päivään. Vuoden aikana ehtii tämä poika kasvaa niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä mutta lupaan tulla viikoksi sinne Siiliin teitä serkkuja hoitamaan kun täältä kotiudun <3

Topi <3
Tämä pieni suuri karvakasa on ilmaiseksi majoittunut mun sänkyni alla 11 vuoden ajan ja voin avoimesti kertoa että meillä on viha-rakkaus-suhde. Onhan tuosta pallerosta tullut kuin pikkuveli mulle, se iloisesti odotti häntä heiluttaen mua kun tulin koulusta kakkosella kotia, toive on lähetetty että se jaksaa vielä haukkua 10 kk ajan, jotta saan sitä halata. Kotia skypetellessä ei tällä älykääpiöllä oo vielä välähtäny että mun naama näkyy siinä tabletin ruudulla ja heilutan käsiä ja huudan kovaan ääneen mutta ei niin ei. Ensimmäisellä kerralla kuuli se mun äänen ja käänsi päätään etsien mua äänen perusteella, kyllä sen jälkeen hieman vollotin :'( Mutta bobi you can do it, kunhan et aina syö sitä iltaluuta aamupalakanafileen ja välipalapossunkorvan lisäks !

☆ Au pairius, isäntäperhe ja NYC.

On elämäni yksi parhaimmista päätöksistä ollut lähteä au pairiksi ja tavallaan voin olla kiitollinen itselleni sekä tottakai Cultural Care Au Pair-järjestölle että tämä unelma on käynyt toteen. Vaatii todella rohkeutta, päättäväisyyttä, tahdon voimaa, motivaatiota, seikkailunhalua sekä omien rajojen ylittämis-halua, jotta au pairiksi voi lähteä kohti tuntematonta ja isoa Amerikkaa. Ja tottakai lastenhoitokokemusta :) Mutta kiitos Vaasan päässä Sannalle, joka oli tukena ja piti huolta että hakemusprosessi sujui mallikkaasti. Marille, Jennille sekä muille toimiston tytöille tsemppiviesteistä ja avusta sekä neuvoista, jotka ovat olleet korvaamattomia tätä unelmaa toteuttaessa !

Isäntäperhettä koskien tein aivan huippuvalinnan, mikään perhe ei tottakai ole täydellinen mutta tässä "perheessä" tunnen olevani todella osa perhettä ja he ovat ottaneet mut vastaan todella lämpimästi, mitä arvostan yli kaiken. Mitä uskomattomampia tarinoita olen kuullut muista isäntäperheistä, joten mulla on todella aihetta kiitollisuuteen että juuri tässä perheessä saan olla au pair vuoden verran :)

My dear hostkids <3

Big apple !

Brooklyn Brigde

Tämmöinen on fiilis siitä, miltä tuntuu asua täällä vuoden verran - parasta !

☆ Anni.

Sen voin suoraan todeta, mitä tekisin täällä ilman Annia, en mitään. Valehtelematta, jos meitä koululla ei olisi laitettu samaan ryhmään niin voi olla että tämä tyttö olisi jo Suomen tantereella. Anni on täällä mun best friend, jaetaan ilot ja surut, ollaan kuulemman aivan kuin siskokset (viis ihmistä on jo kysellyt tätä), ollaan ihmisinä samasta puusta veistettyjä, aivan kuin kadoksissa ollut kaksonen tuo nainen ! Annin seurassa voin olla oma itteni eikä tarvi olla hiljainen, ujo puoleni. Monta kokemusta rikkaampana ja lisää suunnitellessa oon ekstrasuperduper-kiitollinen että löydettiin toisemme ja että meistä on tullut niin läheiset ja elinikäiset ystävät näin lyhyessä ajassa :) 

I just love my german girl <3

☆ Terveys.

Terveyttä ja terveenä olemista ei todella voi pitää itsestäänselvyytenä, sen takia siitä pitää olla kiitollinen !

☆ Suomi ja suomalaisuus.

Voin ylpeästi todeta että isänmaani on suomi ja olla kiitollinen siitä että olen syntynyt suomeen. Suomi on ikuisesti koti, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Sinivalkoinen on väri, jota tunnustan enkä tämän vuoden jälkeen hetkeen halua tuosta maasta pois vaikka matkustelu on yhtä lempparipuuhaa ja silmiä avartavaa suomi ja saunat on rakkaus !
Suomalaisuus taas johtaa täällä suomityttöihin eli kiitollinen olen että heidät oon saanut täällä tavata ! Johanna, Rosita, Sonja, Veera <3
Tässä nyt nämä asiat, joista erityisesti tänään ja aina olen kiitollinen.

♡:lla Nea

Happy Thanksgiving !

Och på finska, hyvää kiitospäivää ! (joo kuulostaa englanniks tuhatkertaa pareelta)

Alkuun vähän löpinää kuluneesta viikosta ...

Maanantaina ihan perussettiä, lämpöasteet huiteli siinä plus 23 eli jotain todella outoa kylmyyden keskelle. Mutta en valita, oli ihana pärjätä pelkällä pitkähiasella kun haki lapset koulusta ja saatiin kerranki viettää kunnon puistopäivä. Illalla söin hostien kanssa dinnerin ja juttelin hostäidin kanssa vaikka mistä tunnin verran kun siivottiin samalla keittiötä, on tuo hm vaan niin ihana ja ymmärtäväinen :)

Tiistaita odotin kuin kuuta nousevaa koska tiedossa oli ilta Manhattanilla jaja päivä sujui normaaliin tapaan, erikoista oli että silloin oli kymmenen astetta kylmempää eli +13, mikä kyllä kylmeni illemmasta mutta takki ei ollut ihan must. Kun olin off, kipitin päätä pahkaa junalle, ferryllä cityyn ja Annin kanssa istuttiin starbucksissa parisen tuntia kunnes oli aika palata kotiin. Hostisä haki junalta ja aloitti kysymällä että näitkö protestoijia ? Olin ihan suu ammona että niin excuse me what. Times Squarella ja muuallakin Usa:ssa oli ollut mielenosoituksia siitä kun valkoihoinen poliisi oli ampunut tummaihoisen pojan ja poliisi todettiin syyttömäksi. En tiennyt koko häppeningistä mitään ja hd sai siitä naurut. Täytyy myöntää että ihmettelin kyllä vähän koska Times Squaren metropysäkiltä ei tullut ketään kyytiin ja joka kadunkulmassa oli poliiseja ...

"Taivas on sininen ja valkoinen ja ..." paitsi tiistaina ihanan lila-pinkki !

Starbucksin syöpöttelyt, eipä ollut kovin kummoista tuo cake pops !

Keskiviikkona koko päivän päivystin Danin kans ikkunan äärellä että josko sitä lunta satais kun niin oli luvattu ja tulihan sitä sieltä, tosin todella säälittävissä määrin ja se kaikki mitä satoi muuttui loskaksi ... Auta armias kuinka mä vihaan loskakelejä ! Sovittiin hostisän kanssa että haetaan lapset yhessä eli reilu peli, minä kävelen vedenpitävillä feikkiuggeilla sateenvarjon kanssa vesisateessa hakemaan kolme kakaraa kun samaan aikaan hostisä istuu lämpimässä autossa viihdyttäen pienintä. Kotona odotti yllätysvieraita eli hostisän äiti ja isäpuoli, thanksgiving-vieraita siis ! Loppuilta meni huomista varten kokkaillessa ja lapsia viihdyttäen.

Tänään eli torstaina sain herätä omaan tahtiin, valmistauduin rauhassa ja ysin jälkeen taapersin keittiöön, jossa hostmama innokkaana jo valmisteli ruokia. Pikkuisen kylvyn jälkeen katsottiin Macy'sin thanksgiving-paraati teeveestä, vähän kyllä harmitti olla kotona kun tuon kaiken olisi voinut nähdä paikanpäältä mutta kun en tosiaan ollut off niin siihen oli tyytyminen. Tavallaan en kuitenkaan ollut töissä, tarjosin apuani joka tilanteessa ja tein mitä pystyin. Kahden aikoihin tuli hotellissa majoittuneet hostisovanhemmat sekä hostisän veli ja tämän kaksi teini-ikäistä lasta. Väkerreltiin hostmumman ja lasten kanssa joulukoristeita ennen kalkkunan kimppuun käymistä ja kun se aika koitti niin olin todella innoissani. En tiedä mistä maan uumenista mielen valtasi semmoinen samanlainen iloinen jännittävä fiilis niinkuin lapsena jouluisin mutta kaikki oli niin uutta.

Ylemmästä kuvasta näkee vähän mitä syötiin. Kalkkuna oli todella pieni, ennakko-odotukset oli että se olisi semmonen siipiveikko, jolla jalat kohti kattoa mutta totellisuus oli toinen ja parempi näin. Kalkkuna oli siis ihan tosi hyvää, lisäksi oli bataattilaatikkoa (joulufiilis, äitin oma on kuitenkin paree), leipämurupähkinätäytettä, perunamuussia, porkkanoita, vihreitä papuja kastikkeen kera ja karpalohyytelöä. Maha todella täyttyi ja täytyy todeta että on tuo hostäiti aivan huippukokki, teki nämä kaikki aivan ite ja vielä supermaittavia jokahinen :) jälkkäripuolelle kuului pecan pie eli pekaanipiirakka sekä browniet, nam ! Pienessä ruokakoomassa edelleen vaapun ja oli kyllä ihan huipputhanksgiving ! Erityisesti tykkäsin tosi paljon hostisovanhemmista, heidän kanssaan juttelin suomesta pitkään kun he ovat Helsingissä käyneet ja muutenkin olivat mukavia vanhuksia :) 

Huomenna siis kaikkien shoppailijoiden dream day eli black friday ja itsekin pääsen hullaantumaan mallille Theresan kanssa kun työt on ohi, byebye palkalle siis :D

Viikonlopustakin on tulossa aivan mahti mutta kaikesta tästä lisää ens postauksessa.

HAPPY THANKSGIVING vielä kerran kaikille sitä viettäville !

                                                                                            /nea

Lopu jo American flu !

Terve ja heipähei. Nyt on mun mitta täynnä tätä jatkuvaa niistelyä, valvomista yskimisen takia ja salitonta kautta. Ei sillä että olisin ollut kuntosalien aktiivikäyttäjä Suomessa mutta täällä on ollut niin hyvä fiilis kun on voinut siellä käydä. Plus että oon juonut loppuun kaikki kalliit Twiningsin teeni, isot ongelmat mulla ...

Mutta oli huippulauantai suomi-seurassa ! Ennen 9/11-alueelle suuntaamista bongasin Whole Foods Marketin ja tiesin mitä sieltä etsiä. Ruisleipää ! Pienen kierroksen jälkeen löysin alahyllyltä Finnish ruis breadia ja hetken pohdinnan jälkeen mukaan lähti toinenkin paketti. Kassoja lähestyessäni näin hyllynpäädyssä ensin australialaisia lakuja ja sitten silmiin osui Panda. Wait, hetkonen siis suomi panda-lakuja, oi kyllä ! Muikeasti hymyillen suuntasin kassalle ja kassanaikkonen kirjaimellisesti puristeli mun ruisleipiä ja päästi suustaan mmm-mörähdyksen mutta ei sanonut sanaakaan. Olin itekin kyllä aika sanaton kun kolmen kuukauden ruisleipä-eron jälkeen sain käsiini nuo tummat leivät, nam :)

Marketista ulos päästyäni koitin etsiä kahvilaa jonne majoittua ja tekstata Rositalle koordinaatit, missä olen. Noh tehtävä oli vaikeampi kuin uskoinkaan ja kävelin ympäriinsä kunnes päätin kävellä lähemmäksi ground zeroa ja päädyin St Paul's chapeliin eli eräänlaiseen kappeliin, joka selviytyi terrori-iskusta vahigoittumatta, vaikka se siis sijaitsee wtc-alueen itäpuolella. Tuonne ihmiset kerääntyivät rukoilemaan ja lohduttamaan toisiaan, vapaaehtoistyöntekijöitä majoitettiin ja ruokittiin 8kk ajan. Siitä on muodostunut eräänlainen turistinähtävyys mutta toimii silti aktiivisesti. En huomannut ottaa siitä ulkoapäin kuvaa mutta ulkokuori oli muutenkin rempassa eli kaikki kuvat siis sisältä.

Koko alueella vallitsi jotenkin tosi rauhallinen tunnelma.

Muistoalttari kuolleille/kadonneille

Eri maiden poliisien lahjoittamia esineitä

Aito selvinneen palomiehen asu

Kappelin toisessa kulmassa oli muistoalttari, jonne sai itse kirjoittaa lapulle esim. rukouksen

Oli todella pysäyttävä paikka. Siellä myös myytiin kirjoja ja kaikkea aiheeseen liittyvää, jotkut ihmiset itkivät ja hiljentyivät rukoilemaan. Samaan aikaan siellä harjoitteli pienehkö ryhmä soittajia, joka oli oikeastaan ainoa äänenlähde kyseisessä kappelissa. 

Yksi muistomerkeistä on under constructions

Rositalle tekstasin olinpaikkani ja löydettiin me lopulta toisemme. Matka taittui one world trade centerin vierestä kohti memorial pooleja eli harmaita vesiputous-kivialtaita, jotka on rakennettu alkuperäisten kaksoistornien paikalle. Altaiden reunoille on kaiverrettu kaikkien menehtyneiden nimet.

Manhattanin korkein rakennus, eihän silmällä edes näe tonne ihan kärkeen !

Silläkin on jokin merkitys mille riville nimi on kaiverrettu ...

Ruusu nimen kohdalla tarkoittaa ko henkilön syntymäpäivää.

 Suunnitelma A oli siis mennä museoon mutta jonotettiin luukulle asti ja kuultiin että oltaisiin päästy sisään yli puolen tunnin odotuksen jälkeen joten päätettiin lähteä etsimään ruokapaikkaa, mahat kurni jo siinä vaiheessa niin kovaa ! Eikä mua ainakaan haitannut vaikka museo jäi välistä, sen ehdin vielä kokea jokin päivä. Yksi asia mikä mua suunnattomasti ärsytti ja häiritsi noilla altailla ollessa oli se että ihmiset ottivat siellä iloisena selfieitä. Ei ehkä mulle itelle tulis ensimmäisenä mieleen ottaa tuolla paikalla selfieitä, tottakai jokainen tallaa tavallaan mutta jotain kunnioitusta kuitenkin.

Metroseikkailujen päätteeksi päädyttiin sohoon, josta Rosita tiesi meille loistavan ruokapaikan. Grey Dog-niminen ravintola oli tosi coolisti sisustettu ja miespuoliset tarjoilijat oli tosi hyvännäkösiä, ruoka oli maukasta ja suomiseura oli huippua ! Ilta kului rattoisasti ja puhua pulputettiin molemmat kuin viimeistä päivää mutta tultiin tosi hyvin juttuun. Harmi silti sillä Rositalla on täällä vain 3kk pesti, eli hänellä enää n. 2 viikkoa jäljellä, eiköhän me vielä yks illallinen saada järkättyä, toivottavasti :)

Kotia saavuin puoli ysin aikaan, sormet jäässä, kainalossa revennyt paperikassi ja naama kapaloituna huiviin. Oven avattuani mua vastaan juoksi kaks pienintä toivottaen tervetulleeksi kotia, so sweet ! Heitin heti ruisleivän toasteriin ja olin aivan taivaissa, niin hyvältä se tuoksui ja maistui. Sain iltapalaseuraa Danista ja hän istua köllötteli puoli-unessa mun sylissä, au pairin sydän suli sillä hetkellä <3

Tänään päivä alkoi rattoisasti nukkumalla pitkään, skypeilemällä Suomeen rakkaimmille ja jossakin vaiheessa hinasin itseni iltalenkille. Hostäidin uunituore pizza maistui enemmän kuin hyvin happihyppelyn jälkeen ja toimin myös kiipeilytelineenä kolmelle kiljuvalle muksulle. Vielä pari jaksoa uutta päivää pandan lakuista nauttien ja kirsikkalitkua lusikallinen hattuun, eiköhän se viikko olisi tällä tavalla taputeltu ja flunssakin pian selätetty. Hyvää marraskuun viimosta viikkoa rakkaat lukijat, kuulemisiin :)

                                                                                         /nea

Viikkopäivitys !

Hellouta vaan !

Parhaillaan istun ferry stationilla, kädessä on lämmin kuppi french vanilla-kahvia, joka on mun uus heikkous ja kun en oo mikään kahvi-ihminen niin täytyy myöntää että tää on tosi koukuttava ! Pieniä nauruntyrähdyksiä täällä ihmisjoukossa aiheuttaa iäkäs paappa, joka tekee suullaan piereskelyn ääniä ja tämän jälkeen höpöttää jumalasta :D

Viikosta siis. Maanantai täällä satoi vettä ihan kuin sieltä kuuluisasta pepusta, litimärkinä saavuttiin kotia. Kävin Targetissa ostamassa perus shampoota, vanulappuja ja tais siinä parit thanksgiving kortitkin lähteä matkaan ! Niinkuin alhaalla olevista kuvista näkee niin siellä on ihan joulu, tai oikeastaan joka kaupassa soi joululaulut mikä tekee shoppailusta sata kertaa mielekkäämpää ! Pähkäilin myös aamutakin ostamista, niin lämmin ja mukava mutta väriä en osannut päättää ...

Tiistaina oli plääninä mennä Manhattanille mutta matkassa oli miljoona mutkaa joten hain hostisän junalta ja jatkoin matkaani SI mallille/ostarille/kauppakeskukseen mikä ikinä onkaan :D sieltä pari neuletta, H&M'stä 18 dollarilla feikki uggit (menee tän talven) ja päädyin taas tuote-esittelijän uhriksi. Oon ihminen, joka ei vaan voi mulkasta esittelijää tai esittää niin kiireistä ettei muka kuule hänen huomiopyyntöjään (kavereiden kanssa tämä on helpompaa kun on joku jolle höpötellä) Mun kiinnostus on siis helppo herättää ja jos joku kuuluttaa kovaan ääneen että jumalattoman hyvä tarjous niin meikäpoika ensimmäisenä kyselemässä lisää !

Nainen siis vetäs mua hihasta ja samalla hetkellä istuin jo mukavasti tuolissa kynnet putsattavina. Ymmärsin mistä oli kyse, tuttu tuote ! Budapestissa oltiin ysillä luokkaretkellä ja tehtiin lähtöä isosta kauppakeskuksesta kun meidät bongas käsiinsä kynsityyppi joka yhdellä pyyhkäyksellä poisti kynsilakan ja hioi kynnen täydellisen kiiltäväks ! Oltiin Lindan kanssa ihan amazed ja ostettiin tuote eikä oikein ymmärretty unkarin rahan päälle niin ei vissiin ollut mikään halpa ostos :D
Noh täällä annoin sitten naisen tehdä taikojaan, hän kehui kuinka hyvin olin onnistunut ite lakkaamaan kynnet ja pahoitteli että joutuu nyt turmelemaan mun kovan työn ! Oli hauskaa esittää niin ällikällä lyötyä kun näin mun peukalonkynnen kiiltävän kauniisti. Tässä vaiheessa olin jo saanut kehut mun vaaleasta ihosta, hiuksista ja siitä kuinka osaan niin hyvin enkkua ! Sitten alkoi myyminen. Saisin kuulemma tuotteen puoleen hintaan eli 30$ ja kerroin että mulla on tasan 38 dollaria jotka aion tuhlata H&m'ään. No naikkonen vetäisi rasvan esiin ja creemasi mun kädet aivan upean tuoksusiks ja kysyi samalla oliko mulla poikaystävää, vastasin kieltävästi ja hän käski mua  pitämään varani, täällä blondit on harvassa ! Joopa joo ja olin jo tosi awkward koko tilanteesta, koitin keksiä vaikka mitä selityksiä että pääsisin sinne henkkamaukkaan mutta mikään ei tepsinyt, sitkeä tapaus ! Sitten se teki viimesen tarjouksensa eli saisin sen 20$. No minä E:n matikalla laskin että 20+18=38 joten diili :) kaks kymppiä voin siitä pulittaa, koska se rasva oli toooosi hyvän tuoksusta, painii samassa sarjassa VS:n kans ! 5 vaille 9 pääsin h&m ja kassalla kysyin että tuleeko näihin veroja, vastauksena kuului ihanalta miesmyyjältä "I don't take taxes from you honey" ja hymyilin kuin Naantalin aurinko ! Nyt ei jalat enää palele ja kuivat kädet voin rasvata ihanalla Green tea rasvalla.
                                       
Keskiviikkona oli vähän erilainen rumpa tiedossa koska hostmom jäi koulullensa parent&teacher-meetingeihin joten käytiin host isän kanssa hakemassa lapset jumpasta ja hd laiskana kokkina kysyi lapsilta minne mennään ? Kaikki huusi kuorossa McDonalds enkä laittanut vastaan, olisi nimittäin mun ensimmäinen mäkkäri-ateria tällä mantereella ! Onhan ne mäkkärit täällä aika samanlaisia, mutta toisaalta täällä pystyy lapset valitsemaan chocolate milkin juomaksi ja ite otin juustoaterian niin sain kaksi hampparia weeteeäff !!! Well it all explains by saying AMERICA !

Torstaina oli taas pre-k free day eli Devon oli kotona. Pelkäsin taas turhaan etten sais Dania unten maille mutta sehän nukkui kiltisti 2,5h ja ehittiin leikkiä Devonin kanssa vaikka ja mitä. On tuo pikkumies vaan ihana, se tottelee aivan eri lailla kun sen kanssa viettää kaksistaan laatu-aikaa ! Käytiin vielä postissa ja ei ollut poika ennen siellä käynyt joten se ihan silmät suurina kysyi että mikä tää on kyseessä oli normaali postipaketti :D Vein lapset puistoon 10 minuutiks vaikka oli sen nolla astetta, pieni ulkoilu ei ollut silti pahitteeks ! Kotona jouduin leikkimään metsästäjää kun ikkunaverhoista löytyi keltanen hämppy hyiii ! Alhaalla kuva. Illaksi kipitin manhattanille ja annin kanssa päädyttiin froyolle dinnerin sijaan koska kummallakaan ei ollut kunnolla nälkä ja sai siitä ainakin joulufiiliksen kun oli gingerbread eli piparinmakusta "jugurttia", NAM ! Lopuksi käveltiin vaan rauhassa ympäri katuja, ihailtiin sisustettuja ja kalliita asuntoja ja fiilisteltiin tulevia tapahtumia. Oon vaan niin uskomattoman onnellinen siitä että oon löytänyt Annin ♡    

Perjantai oli peruskauraa koko päivän, illalla askartelin lasten kanssa thanksgiving-koristeluja ja tanssittiin gangnam styleä, siinä siis mun hurja friday night. Olihan se tosi herkullinen myös koska kirsikkalitkut kurkkuun ja B&J half bakedin seurassa katoin Vain elämään duetto-jakson, huippulopetus huippukaudelle ja ohan nuo tähdet ihan uskomattomia lahjakkaita ! Ehin skypetellä vielä bostonin suuntaan, kaks flunssasta kärsivää kauhisteli tätä american fluta !

On pakko myöntää tänne blogin puolelle että tää mennyt viikko on ollut tosi raskas, itku on ollut herkässä mutta oman osansa peliin laittoi varmasti myös tää flunssa ja ylipäätänsä kipeenä oleminen, on erilaista olla kipeenä täällä kun ei ketään paapomassa ja silti pitää viimesillä voimilla koittaa juosta 1,5-veen perässä. Voimat on vähissä ja tunteet myllää niin ei oo helppoa mutta kyllä tää tästä :)
 
Nyt siis matkalla Manhattanille, tapaan siellä suomi-Rositan ja suuntana olis 9/11 memorial ja museo. Niin mielenkiintonen mutta toisaalta myös äärettömän surullinen,  kaikesta tästä kerron lisää ens postauksessa jonka saan toivottavasti aikaiseks jo huomenna, hauskaa viikonloppua everybody ja pitäkee hauskaa viisaasti pikkujouluissa ;)

                                      ♡:lla Nea

Breathe in the autumn air

Hei blogi ja pahoittelut hiljaisuudesta.

Viime viikko oli aikamoinen, mukaan on mahtunut kurkkukipua, mahanvääntöä, huimausta, yskänpoikasta ja vuotavaa nenää. Oon ollut kans tosi lost tän sään kanssa, alkuviikosta pärjäsi hyvin neuleella, mutta loppuviikosta ulos lähdettiin eskimon näköisinä.

Tiistaina oli Veteran's Day ja lapset +hm olivat kotona. Mua joskus älyttömästi häiritsee nää näiden vapaapäivät mikä tarkoittaa mun arkirytmin sekoittumista mutta tuolloin oli kiva viettää aikaa lasten kanssa, sain korjata hostäidin yhen bilsanryhmän kokeet ja vein lapset puistoon. Yksi lapsista oli oksentanut yöllä parisen kertaa ja teki sen myös aamulla mun vessassa joten mulla oli tosi huono olo tiistai-illan, oksetti ja sitä rataa. Peruin illallisen Manhattanilla ja vietin vain aikaa lasten kanssa.

Syksyinen näkymä monstertruckin peruutuskamerasta !

   Keskiviikko oli onneksi täysin normaali jumppineen päivineen ja illalla kävin maksamassa  kuukauden salimaksun, ei ollut hyvä olo treenata ja silloin jo aavistin että oh boy, tää tyttö on tulossa kipeeksi.

Torstaina lapsilla oli half day eli hain heidät lounasaikaan koulusta, jäätiin hetkeksi puistoon, vaikka sää oli hyrisyttävän kylmä. Puistossa oli muuten niin positiivinen 6v poika, se on ollut tosi iloinen ja hymyissä suin aina kun sen oon nähnyt ja tällä kertaa se sitten selitti kunnon stoorin. "Every time I feel sad, I think about this word (unohdin jo mikä se oli, mutta joku keittiöväline :D) and it makes me laugh and after I laughed I'm still smiling so I don't feel sad anymore." Mitä viisauksia kuusveen suusta. Olin ihan amazed sen sanoista ! Illalla suuntasin kurkkukipuisena Manhattanille, tilattiin Annille pizzat koska sen piti baby-sitata vaikka oli jo periaatteessa off ja vaihdettiin alkuviikon kuulumisia. Ja muuten illalla kun tulin kotia niin ulkona satoi räntää, nounounou !

Perjantaina heräsin jäätävään kurkkukipuun, vihaan sitä ylikaiken ja ennen lunch-bagien valmistamista laitoin teeveden kiehumaan. Muuten päivä meni kivasti, olin hyvällä tuulella koska perjantai ja päivän söpöin hetki oli ehottomasti se kun Dani nukahti mun sänkyyn :') Puistot jäi perjantailta puistoilematta, oli kylmä ja mun piipittävä ääni kuulosti rotan pieraisulta,oli välillä vaikeuksia pitää kakarat kasassa kun ääni ei kantanut !

Illaksi olin sopinut dinnerin Theresan kanssa mallille ja kappas mikä siellä seistä jökötti kun kaarsin mallin pihaan. Olin suunnitellut myös ostavani itelleni talvikengät, takin ja lämpimiä vaatteita mutta pää täynnä räkää, huojuin kaupasta toiseen ja h&m'ssä paitaa sovittaessani istahdin penkille ja totesin itelleni että tyttö hyvä, kaikki ei oo nyt kunnossa, mee kotia. Cvs'stä dropsit kouraan, multa kysyttiin myös henkkarit koska ostamani kirsikka-litku oli 10%, huomasin vasta tänään su-aamulla :D

Red Robinin sisustus oli huikea !

Lauantaina heräsin taas kurkkukivun kourissa, mutta tsemppasin itteni liikkeelle sillä tiedossa oli päivä suomalaisten seurassa. Ihana hostisä droppas mut juna-asemalle, toivotti hyvää finska party-daytä ja kehoitti mua ostamaan lämmintä juotavaa ferry-matkan ajaks, kyllä musta huolehditaan :)

Otin metron Times Squarelle ja suuntasin sieltä Grand Centralille, jonne sovittiin miittinki. Aikaisemmin en siellä ollut käyny, joten lausuin ääneen sanat oh boy, kun astuin ovista sisään ja mietin kuinka ikinä löydän tytöt. Ihme ja kumma en kauaa etsinyt kun jo näin tutut kasvot odottelemassa, Sonjan, Johannan ja Veeran. Pienen aprikoinnin jälkeen löydettiin kiva aamiaispaikka ja syötiin bagelit jutustelun lomassa.

Plääninä oli Museum of Natural History mutta kuinkas kävikään, ei me ikinä sinne asti päästy :D Seikkailtiin ihme express-metroilla Harlemiin saakka ja takaisin mistä lähdettiin, päätettiin suunnata Century21:n, jossa pyörittiin hetki. Vatsat alkoi jo vähän kurnimaan ja Columbus Circle:ltä löydettiin kauppakeskus, jossa oli au pairin lompakolle liian kalliita kauppoja sekä alemman kuvan mukaisesti per se-niminen kauppa/ravintola/mikälie mutta kyllä me suomalaiset osataan nuo kaksi tavua yhdistää !

 

Päätettiin ottaa metro alueelle, jossa olisi hieman halvempia ravintoloita eli laskeuduttiin meidän tasolle, päädyttiin Sohoon ja siellä Dos Toros-nimiseen ravintolaan, jossa oli kyllä tosi hyvät quesadillat ja burritot. Starbucksin kautta kierreltiin ympäri Sohoa, Johanna suuntasi takaisin Long Islandille ja me kolme muuta jäätiin käppäilemään ympäri ihanaa aluetta, jossa talot oli normaalin korkusia eli 1/4 pilvenpiirtäjistä. Ohitettiin myös näyteikkuna, jossa oli pikkusia koiranpentuja näytillä, mitä sydämensulattajia ! Ne oli siis oikeasti myynnissä, tosin lähtöhinta oli yli 900$ ...

Juu olkoon nuo kuvat miten lystää, hieman ovat ehkä tärähtäneitäkin koska nuo pienet puppyt oli villejä tapauksia mutta suloisia kuin mitkä, ehkä tuli vähän meidän Topia ikävä <3 Kummiskin, päädyttiin kiertelemään TJ Maxxiin, ihan uus tuttavuus mulle. Sieltä mukaan nappasin Niken kympin juomapullon, Targetin säälittävä vastaavanlainen mutta pienempi saa nyt luvan väistyä. Kuuden aikoihin sanottiin heipat ja Sonja ja Veera otti metron uptowniin, mä downtowniin ja ferryllä kohti kotia. Kotona mua odotti chinese leftovers joten masu ei kauaa kurninut.

Ylipäänsä oli tosi mukava päivä suomitytsyjen kans, oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja ite tykkäsin ylikovaa kun sai puhua suomea eikä tarvinnut miettiä kaikkea englanniks ! KIITOS. Eiköhän me nuiden tytsyjen kans päädytä ainakin Ikeaan jouluruualle, ties vaikka jääkiekkopeliin ja minne muualle, we will see :)

Tän päivän pyhitin lepäämiselle. Vaikka ei kurkkukipu enää härnää, niin roskis on ylikuormitettu nenäliinoilla ja kirsikkalitkua on korkattu pari lasillista. Aamupäivä kului skypetellessä perheen, Sallan ja Kaisan kanssa,kaikilta kuului sama käsky eli ta det lungt !

Sitä noudattaen oon pysynyt visusti peiton alla, nukkunut päiksyt, rustaillut postauksia ja äsken söin hostmaman tekemää pizzaa samalla kun lapset pitivät dance showta. Pari jaksoa Up:tä ja nukkumattia jahtaamaan. Huomenna se arki taas alkaa, toivottavasti hieman paremman olon merkeissä. Huomiseks on muuten tänne luvattu +16, tiistaiks sitten pyöreä nolla, vaihtelu virkistää.

Hyvää viikkoa jokaiselle rakkaalle lukijalle !

/nea

Ps. Loppuun vielä Aviciin biisi, jota oon fiilistellyt aivan liikaa, sopii aivan täydellisesti tähän au pair-vuoteen <3

Avicii - The Days

Pps. Mulla tuli kolme kuukautta perjantaina täyteen, 9kk siis jäljellä :)

Always believe that something wonderful is about to happen !

Heissanssaa !
Eilisen hieman synkemmistä tunnelmista on päästy eroon, uusi viikko on korkattu ja uudet seikkailut odottavat. Olihan mulla siis ihan huippuviikonloppu jälleen kerran, eilinen noh se vaan oli mitä oli :')

Launtai-aamuna nukuin pitkään puoli kasiin aamulla kun hostmuksujen mielestä oli aika aloittaa aamutoimet ni johan siinä itekin heräilin. Valmistauduin, söin ja kipitin juna-asemalle 11 aikaan, täällä oli jotenki tosi kuollutta vaikka oli lauantai, yleensä kotihutskilla oli hiljasta sunnuntai-aamusin rankan lauantain jälkeen ...
Kumminkin, alla oleva kuva kertoo että sää oli mitä loistavin, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ei pilven pilveä leijunut sinisellä taivaalla ja fiilis oli korkealla koska päivästä oli tulossa niin huippu. Myöskin kävin hostien kanssa keskustelun siitä kuinka mulla menee. Näin neuvottiin koululla kysymään ja minähän sitten lätkäsin kysymyksen pöytään. "So far so good." "If there is anything we don't like you doing, we'd have told." "Well there is one thing, you could bake more" ja naurut päälle :D Eli siis mulla menee hyvin, ollaan Danin kans bestikset, lapset tykkää todella viettää aikaa mun kanssa, pelata, do projects ja leikkiä ! Okei ehkä voisin vielä sillä leipomisen saralla ryhdistäytyä mutta se ei kuulemman ollut käsky, mun apple pie ja lätyt erityisesti olivat vaan niin hyviä :)

Siispä sinne Ikeaan ... Treffattiin Theresan kanssa ferry-asemalla ja kun oltiin Manhattanin puolella käppäiltiin lyhyt matka Ikea-shuttle bussin lähtöpaikalle. Jonoa oli valehtelematta yli 100 metriä ja kun se lautta tuli, niin bang, oltiin viides ja kuudes jonossa ketkä joutuivat odottamaan seuraavaa paattia. Hmmp. Aika kuitenkin hujahti, tullaan Theresan kanssa tosi hyvin juttuun ja voitais kirjoittaa kirja oudoista amerikkalaisista ja niiden tavoista ! Ikeaan päästiin ehkä noin 2 aikaan, nopskaa vilkastiin yläkerta ja suunnattiin syömään. Tai siis minä söin perinteiset lihapullat tällä kertaa ranskalaisilla, Theresa kasvissyöjänä tyytyi Mac&Cheeseen vihanneksilla höystettynä. Ja mamma mia mimmosissa maisemissa pistelin meatballsseja suuhun ! 

Entäs ne ostokset ? Noh, päivän avainsana x2 oli control yourself ! Mukaan tarttui siis välttämättömimmät eli siihen jalkalamppuun ne lamput, kynttiläkippo ja godis ... på riktigt, kuka ei lähe ikeasta ilman paria pussia salmiakkia ja Maraboun suklaata kun ollaan jenkeissä ! Ja ainiin, ostinhan mä ihanat punaiset lämpimät joulutohwelitkin, ne on vielä Theresalla kun ei mun laukkuun mahtunut hehheh. Brooklynin vaihtuessa Manhattaniin otin subin Annille ja siellä se neiti ootteli minnuu jo syömäkumppaniks mutta mulla ei ollut ton huikeen annoksen jälkeen kurniva nälkä, joten söin kiinalaisessa yhen egg rollin ja siinä se ! Loppuilta/yö höpistiin taas kaikesta maan ja taivaan väliltä ja pahoittelut taas tästä ylistämisestä mutta mitä mä tekisin ilman Annia ? En mitään.

Sunnuntai-aamuna sai korsailla hieman pidempään kuin lauantaina mutta en toisaalta halunnut, nimittäin oli aika isäinpäivän skypetyksen. <3 Harmi ettei mun kortti+pieni ylläri ollut vielä silloin tullut perille vaikka yli viikon oli jo tuo paketti reissannut palloa. Skypettelyjen jälkeen lähettiin taas Farmer's Marketeille eli markkinoille ja ostin sieltä Annin suosittelemana mötkön ruisleipää. Paluumatkalla takaisin törmättiin yhteen saksalaiseen au pairiin, joka on meijän kanssa samassa lcc-ryhmässä ja hän työnteli vaunuja, joissa köllötteli 4kk hostboy, tuo sinisilmäinen vauvveli oli kyllä hellunen !
Anni pyöräytti saksalaisen lounaan, pastaa jossakin ihmehyvässä soossissa ja maisteltiin tuoretta ruisleipää. Vatsa täynnä lähdin taas matkustamaan kohti kotisaarta ja kotioven avattuani täällä olikin illalliskutsut meneillään eli hostisän kaksi siskoa plus toisen miekkonen oli tulleet illallistamaan, toisin sanoen rohmuamaan hostmaman ylkkämaukasta pitsaa. Mua kiinnosti enemmän tuo jälkkäripuoli ja kyllähän ne cookiesit maistui teen kera ja oli hauskaa !

Mondaymonday. miten se aina tulee niin yllättävän nopeeta ja ällistyttävän epämiellyttävänä. Lapsilla oli huono aamu, jokainen sai oman vuoronsa itkeä ja taisivat ehtiä kouluunkin ajoissa. Kattomiehet tulivat taas ahkeroimaan ja sain käskyn peittää mun huoneessa kaiken, ottaa lakanat pois ja siirtää kattoikkunoiden alta kaiken pois. Yes sir ja mähän siirsin, peitin ja varmistin että kaikki on suojassa. Kellon näyttäessä 4.30 iltapäivällä kun Juan-Bablot tekivät lähtöä, vanhat kattoikkunat olivat vielä paikallaan. Mun espanjan kielen alkeet ei riittäneet mennä kysymään että mitä ootte päivän puuhailleet, joten kai on tyytyminen siihen että nukun tämän yön sohvalla, sänky on nimittäin aika karun näköinen ja huoneessa kaikki on peitetty lakanoilla aivan kuin muumeissa talvea varten. Talvesta puheen ollen, en voi uskoa että täällä on marraskuu ja jotkut isät tulivat hakemaan lapsiaan shortseissa ?! Vähän välillä hymyilyttää se suomen sää enkä valita että olen täällä.

Ja ainiin, tänään kokeiltiin sählätä parin tunnin ajan skypeyhteyttä mun rakkaimpien ystävien kanssa Danin ollessa päikkäreillä ! Minä ja Jenni ollaan siis täällä au paireina, Viivi ja Kaisa pitää Suomea pystyssä. KIITOS MURSUT <3
Kerrottakoon jollekin joka aikoo kokeilla ryhmäskypeä, varaa mukaan aikaa ja kärsivällisyyttä, alla olevassa kuvan tilanteessa mä näin ja kuulin kaikkia kolmea ja he toisiansa mutta kukaan ei kuullut eikä nähnyt mua joten kommentoin kirjottelemalla. Lopulta saatiin yhteys, jossa kuultiin toisemme ja kyllähän siinä aikaa vierähti, oli aivan ihanaa ::)
Illallisen söin hostien kanssa ja tämän jälkeen autoin keittiön siivoamisessa sekä puhuin hostmaman kanssa. On muuten mielenkiintosta kuulla mitä koulumaailma täällä on, hm on siis bilsan ope periaatteessa yläkoulussa ja oon jo pari kertaa saanut auttaa kokeiden tarkistamisessa ! Mutta näissä tunnelmissa toivotan jokaiselle hyvää viikkoa missä ikinä luuraattekaan, kuulemisiin :)

               /nea