Karhunpoika sairastaa ja sinnepäin

Moi !

Mitä kuuluu kukkuluuruu ?

Tänne blogiin tiedän kirjoittavani harvemmin kuin aiemmin vaikka kuvamateriaalia ja kertomuksia kyllä riittäisi, mutta kaikki ajallansa. Taas täytyy panostaa muistelemiseen, viime viikon arkipäivät täyttyi taas kaamottavan kipeistä lapsista, enemmän tai vähemmän eksoottisesti eksyneistä autoretkistä ja naaman palelluttavista päivistä. Sain vihdoin ja viimein ostettua talvitakin, peukku sille. Talviperheeseen liittyivät myös talvinilkkurit. Ne todella tulee tarpeeseen, sillä täällä tuuli puhaltaa madalluttaen asteet -15:a ja tiet ovat liukkaat.

Keskitynpä sitten viikonloppuun, ensiksi lauantai. Oltiin puhuttu meidän "nelikon" kanssa että haluttais käydä täällä amerikkalaiseen tapaan rullaluistelemassa. Siispä tuumasta toimeen ja iltapäivällä viileteltiinkin jo nelipyöräisten päällä ja oli kyllä aivan mieletön kokemus, huippua ! Lähdettiin sinne myöskin osaltamme oppimaan sillä meidän italialaisvahvistus harrastaa tuota lajia ja kehui että tuon päivän jälkeen osataan ainakin hypätä että hän opettaa. Dayana siinä parit piruetit pyöri ja me suut auki toljotettiin että pitäiskö muka pystyä samaan. Alussa ajattelin että kun osaan luistellakin niin täähän on aika samaa, vaan kaks rullaa edessä ja takana. Innoissani kokeilin pompata ja BUM, seuraavassa hetkessä olin jo nelinkontin parketilla ja mun kaverit nauroivat kuollakseen vieressä. Siitäkin selvittiin mutta ei ilman haavereita - kaks pikkusormen kynnen kokosta rakkoa on kiitettävästi oikeessa jalkapohjassa !

 

Valitsinpa kehnot kuvat puhelimesta, paikka oli silti tosi cool ja hyvän musiikin tahdissa oli kiva luistella !

Luistelun jälkeen matkustettiin paikallisella Vr:llä ja mitä oisikaan elämä ilman omien mukavuus-alueiden ulkopuolelle astumista, söin nimittäin ekaa kertaa sushia. En nirsona oo aiemmin kokeillut mutta raakakala ja kaikki merenelävä ei kuulu mun suosikkiruokalistalle niin ei vaan oo tullu kokeiltua. Enkä voi vieläkään sanoa että tykkään, se vihreä merilevä-kuori on etovan makuinen mutta muuten oli hyvää kana-avokado-kurkku-sushia :D

Sunnuntai-aamuna pikaisesti viimeset skypettelyt kotia ennenkun nään ne kolme möttöstä ihan aikuisten oikeesti, jonka jälkeen Dayana haki mun kyytiin ja huristeltiin junalle. Mentiin samalla porukalla brunssille Perkinsiin, oli kyllä huippu aloitus päivälle !

Bussilla cityyn ja kohti kuukausittaista au pair-tapaamista. Oltiin tosi ajoissa siellä joten kierreltiin ympäri Chelsea Marketia, josta siis löytyi ruokaa joka lähtöön, kakkuja ja kasseja, kaikki vaan tuntui olevan vähän hinnahtavaa, upea silti !

Kellon lähestyessä neljää, kipiteltiin ravintola/baariin, jossa tapaaminen pidettiin. Pelattiin bilistä ja ping pongia rennolla meiningillä. Kun se oli ohi niin käytiin Chipotlessa vähän isommalla porukalla syömässä ja palattiin kuuden au pairin voimin takaisin kotisaarelle.

Puoli ysin aikaan kun avasin koti-oven niin sain heti kuulla että maanantaina vain yhdelle pitää pakata lounasreppu - kolme siis kotona, ihanaa ! Siinä vaiheessa vähän kiristelin hampaitani mutta minkäs sille voi, ovat nyt olleet kaikki neljä vuorollaan kipeitä ja pienimmät jo toista kertaa. Mutta pysyn positiivisena koska perjantaina 16:30 alkaa tällä tytöllä viikon LOMA lounasrepuista, kakkavaipoista ja aamu-seiskan herätyksistä. Tulee niin tarpeeseen koska nää ekstralapset kotona aiheuttaa mulle harmaita hiuksia ja toivon muutenkin että kaikki virukset lähtisivät muille maille tästä perheestä, nimittäin mun sydäntä särkee kun nään erityisesti kaks pienintä kuumeen kourissa ja niin voimattomina :c

Eilen illalla oli perinteisen maanantai-illallisen vuoro Dayanan kanssa ja taas suuntana Moen grilli. Moen grillistä saa siis meksikolaista ruokaa, burritoja, quesadilloja, tacoja sun muita ja kyllä on hyvää ! Saat ite päättää mitä lätyn päälle heitetään ja montaako sorttia, quacamole rules ! 

Ja nyt päästään ilmoitusluontoiseen asiaan nimittäin ystävänpäivä ! Tapoja noudattaen myös tätä päivää varten pursuaa kauppojen hyllyt toinen toistaan söpömpiä kortteja niin tällä kertaa mä luovutan. Mun kaikki vapaa-aika kuluis siinä että seisoisin lähi-Cvs'ssä korttihyllyllä pohtien pääni puhki minkänäköisen kortin lähetän kellekkin. Ei, ei ja ei. Siinä menis ikä ja terveys koska vaihtoehtoja on potenssiin miljoona. En halua että tullimiehet availee kirjekuoria joten pistän perheen mukana tuliaisia, jookos kookos !

Tuossa siis pari esimerkki-erkkiä. Ystävänäpäivänä yritän tänne vielä ehtiä jotakin raapustelemaan vaikka JFK mua kutsuukin iltapäivällä. Ylipäänsä taitaa kirjotelmat jäädä vähän vähemmälle koska suon mun jokaisen ajatuksen hippusen mun perheelle sen kahdeksan päivän ajan minkä ne täällä saan pitää <3

Ei muutakuin huippua viikonjatkoa jokaiselle lukijalle, kuulemisiin :)

/nea